Järjestöjen tuki on korvaamatonta – avustusleikkaukset uhkaavat hyvinvoinnin perustaa
Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat valtionavustusten leikkaukset uhkaavat kaventaa suomalaisten hyvinvoinnin perustaa. Hyvinvointilomat ry:n puheenjohtaja Mika Pietilä varoittaa, että rahoituksen väheneminen iskee suoraan niihin, jotka tarvitsevat tukea eniten.

Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat valtionavustusten leikkaukset ovat herättäneet laajaa huolta – eikä syyttä.
Hallitusohjelman mukaisesti valtionavustuksia vähennetään asteittain, mutta jo nyt on nähtävissä, että vaikutukset ovat monin paikoin dramaattisia. Esimerkiksi sosiaalisen lomatoiminnan avustustasoa on leikattu vuoden 2024 tasoon verrattuna peräti 36 %. Lisäksi valtiovarainministeriö on esittänyt uusia lisäleikkauksia sote-järjestöjen valtionavustuksiin vuosille 2026 ja 2027.
Järjestöt ovat ihmisten arjen tukipilareita
Sote-järjestöt eivät ole vain palveluntuottajia – ne ovat yhteisöjä, joissa ihmiset saavat tukea, osallisuutta ja toivoa. Ne tavoittavat ihmisiä, joita julkinen sektori ei aina kykene auttamaan: yksinäisiä, pitkäaikaissairaita, vammaisia, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, työttömiä ja monia muita. Järjestöjen tarjoama vertaistuki, matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja ennaltaehkäisevät palvelut ovat monelle elintärkeitä.
Esimerkiksi tuetut lomat eivät ole vain virkistystä – ne ovat monelle ainoa mahdollisuus hengähtää, kohdata muita ja kokea olevansa osa yhteisöä. Moni järjestö tarjoaa myös kriisiapua, neuvontaa ja tukea tilanteissa, joissa viranomaispalvelut eivät yksin riitä.
Leikkaukset vievät tuen heikoimmilta
Kun järjestöjen rahoitusta leikataan, vaikutukset eivät näy vain organisaatioiden toiminnassa – ne näkyvät ihmisten elämässä. Toimintojen supistaminen, henkilöstön lomautukset ja palveluiden loppuminen tarkoittavat, että apua tarvitsevat jäävät yksin. Tämä ei ole vain inhimillinen tragedia, vaan myös kansantaloudellinen riski: ennaltaehkäisevän tuen väheneminen lisää painetta julkisiin palveluihin ja kasvattaa kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Yhteistyö ja vaikuttaminen ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan
Järjestökenttä on reagoinut tilanteeseen aktiivisesti. Vetoomuksia on laadittu, päättäjiin on oltu yhteydessä ja uusia yhteistyömuotoja pohditaan. Samalla tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, millaista hyvinvointia haluamme rakentaa. Järjestöjen työ ei ole ylimääräistä – se on osa yhteiskunnan perustaa.
Mika Pietilä
puheenjohtaja
Hyvinvointilomat ry