Tuhansien perheiden tuettu loma vaarassa avustusleikkausten myötä

Järjestöjen toiminta on vaarassa. Valtiovarainministeriön tuoreessa esityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan ensi vuonna leikata peräti 127 miljoonaa euroa. Tämä on kolmannes rahoituksesta, jolla sote-järjestöt tekevät työtä heikoimmassa asemassa olevien ja muutoin apua ja tukea tarvitsevien ihmisten parissa.

Nainen, mies ja pieni lapsi kävelevät käsi kädessä syksyisessä puistossa. Mies työntää lastenvaunuja.

Tuettu lomatoiminta tarjoaa mahdollisuuden lomaan kodin ulkopuolella sellaisille perheille ja aikuisille, joilla ei olisi siihen muuten mahdollisuutta. Viisi lomajärjestöä (www.lomajarjestot.fi) käsittelee vuosittain noin 100 000 ihmisen lomahakemukset, ja kutsun lomalle saa noin puolet hakijoista.

Suunniteltu avustusten leikkaus tarkoittaisi, että 15 000 heikommassa asemassa olevaa suomalaista jäisi ensi vuonna ilman kipeästi tarvitsemaansa tuettua lomaa kodin ulkopuolella.

Tuettuja lomia tarvitaan enemmän kuin koskaan

Koronaepidemia johti Suomessa ripeisiin toimiin viruksen etenemisen rajoittamiseksi. Taudin leviäminen saatiin pysäytettyä, mutta samalla rajoitustoimet vahingoittivat heitä, jotka olivat jo valmiiksi heikossa asemassa. Haavoittuvaisia olivat etenkin lapset, jotka eivät päässeet kotoa kouluun ja varhaiskasvatukseen. Monissa perheissä ilmapiiri kiristyi johtaen jopa väkivaltaan. Ruoka-avun tarve pienituloisilla lisääntyi. Eristäytyminen kotiin aiheutti mielenterveys- ja päihdeongelmien pahenemista, kun palveluja suljettiin, peruttiin tai muutettiin etäpalveluksi. Ikäihmisten toimintakyky oli vaarassa alentua yksinäisyyden ja paikallaanolon seurauksena.

Edellä kuvatut kohderyhmät ovat tuetun lomatoiminnan asiakkaita. Loma myönnetään hakemuksesta elämäntilanteen perusteella ja kuulemme tarinoita vaikeista tilanteista joka päivä. Lomaa ei tarvita ainoastaan työstä vaan arjen kuvioista ja eristyneisyydestä. Asiakkaiden yhteydenotot lomajärjestöihin kertovat, että tarve vertaistukeen ja lomaan kodin seinien ulkopuolella on kriisiaikana tavanomaista suurempi. Liian usein joudumme vastaamaan, että hakijoita on niin paljon, ettei valinta osunut kohdalle. ”Olisi tullut niin tarpeeseen. Ehkä joskus sitten”, nuori äiti kirjoittaa. On selvää, että määrärahojen leikkaaminen ei vähennä ihmisten tarvetta tuettuun lomaan tai järjestöjen saamien lomahakemusten määrää.

Investointeja hyvinvointiin ja kotimaanmatkailuun

Tuetut lomat ovat yleensä viiden vuorokauden mittaisia täysihoitolomia. Suurissa erissä kilpailuttamalla lomajaksoja voidaan hankkia edullisesti ja hankintahintaan kuuluu kohderyhmälle räätälöity, arjessa selviytymistä tukeva lomaohjelma. Käytännössä tämä tarkoittaa kymmeniä tunteja ohjattua liikuntaa, luentoja, retkiä ja pelejä. Suurin lomaelämys on usein pääsy valmiiseen ruokapöytään.

Tuetun loman myönteiset hyvinvointivaikutukset näkyvät paitsi lomajärjestöjen keräämässä asiakaspalautteessa, myös akateemisessa tutkimuksessa (esim. Vento & Komppula 2019). Lomat vahvistavat perheyhteyttä ja vähentävät yksinäisyyden kokemusta. Tuoreessa THL:n arvointitutkimuksessa (Mäntylä 2020) havaittiin, että vaikeassa elämäntilanteessa elävät perheet hyötyvät tuetusta lomasta ja loman vaikutukset näkyvät vielä neljän kuukauden jälkeen. Loman seurauksena osallistujien käsitykset omista kyvyistään laajenivat ja tulevaisuuden vaihtoehdot avartuivat. Lisäksi osallistujien luottamus omaan pärjäämiseen ja yhteiskuntaan vahvistui.

Tuetuista lomista hyötyy asiakkaiden lisäksi myös kotimaan matkailuelinkeino. Tuettu lomatoiminta on merkittävä tulonlähde ja työllistäjä kymmenille kylpylähotelleille, lomakodeille urheiluopistoille ja kuntoutuskeskuksille ympäri Suomea.

Järjestöiltä leikkaaminen ei ratkaise ongelmia, vaan lisää niitä

Tiedossa on, että järjestörahoituksen leikkaushankkeen taustalla on Veikkauksen rahapelituottojen pienentyminen etenkin lisääntyneiden vastuullisuustoimien seurauksena. Hajasijoitettujen rahapeliautomaattien määrää on vähennetty, aukioloaikoja on lyhennetty ja tunnistautumista lisätty. Nämä ovat oikeita toimia, jotka ovat vähentäneet rahapelihaittoja.

Nyt on aika ratkaista, miten muuttunut rahoitustilanne kompensoidaan tuhoamatta järjestöjen tekemää auttamistyötä. Leikkauksille vaihtoehtoisista keinoista selkeimpiä olisi arpajaisveron laskeminen tai poisto, jolloin Veikkauksen tuotoista jäisi jopa satoja miljoonia enemmän käytettäväksi sote-järjestöjen työhön. Toisaalta avustuskohteita voitaisiin siirtää Veikkausrahoista valtion budjettiin. Näitä kysymyksiä ratkotaan Suomen hallituksen kesken budjettiriihessä syyskuussa.

Mikäli sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta rampautetaan, ei julkinen sektori pysty paikkaamaan aukkoa ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Lomajärjestöjen hallinto on kevyt, mutta vaikutus asiakkaiden elämään on painava. Leijonanosa avustuksista käytetään suoraan tuettujen lomien ostamiseen. Kaikkiaan suomalaisissa sote-järjestöissä toimii noin 500 000 vapaaehtoista ja 260 000 vertaistukijaa sekä 50 000 ammattilaista.